Kotia on varmaan mahdotonta saada täydelliseksi, vaikka kuinka suunnittelisi. Vasta asuminen käytännössä kertoo, kuinka hyvin onnistuttiin. Meillä on takana vajaa vuosi uudessa kodissa. Tässä (varmasti puutteellinen lista) ajatelmia siitä, missä olisi voinut tehdä toisinkin. Saattaa mukana olla muutama onnistuminenkin! Olkoon sitten vinkkinä vaikka uusille rakentajille, jotka elävät vielä kutkuttavaa suunnitteluvaihetta!
- Ulko-oven ja sen vieressä olevan kapean ikkunan paikkoja olisi pitänyt vaihtaa päittäin. Eteiseen, ulko-oven vasemmalle puolelle, jäi nyt kohtuullisen kapea tila säilytyskalustetta varten. Monet lipastot ovat vähintään 30 cm syviä, kun meillä tilaa oli n. 25 cm. Lopulta, Ikean kenkilökunnan avulla, keksimme laittaa siihen Stuva-kaapit Best-ovilla. Laatikoston sijaan siis kaapit, mutta eipä ole käytännössä haitannut. Ennen kesää olisi tavoite saada kaapit vielä seinälle, n. 30 cm lattiasta. Näin kengille tulisi paikka kaapin alla, nyt ne lojuvat vastapäisten liukuovien edessä.
- Keittiön laatikostoihin valittiin puhtaasti esteettisistä syistä kahden etusarjan ratkaisu. Laatikkoja on siis kolme päällekkäin (liesitason alla vain kaksi), mutta ylin laatikko on piilossa keskimmäisen laatikon etusarjan takana. Tästä seuraa luonnollisesti ylimääräisiä laatikon availuja. Kun esim. haluaa lusikan, pitää avata ensin lautaslaatikko ja vasta sitten saa auki aterinlaatikon. Keittiökauppiaskin saattaa ehdottaa kaikenlaista, mutta kannattaa miettiä tarkkaan, mikä sopii itselle. Meillä tämä idea tuli kyllä ihan omasta päästä…
- Mm. vaatehuoneeseemme tuli Ikean mustanruskeat vaatekaapit, koska ne olivat minusta vähän ”hienommat” kuin perusvalkoiset. Kaapit sinänsä olivat loistovalinta, mutta nyt ehkä sittenkin valitsisin valkoiset rungot. Miksi? Tummat kalusteet pimentävät tilaa ja niissä näkyy armotta pöly! Meillä varsinkin, kun avohyllyjä on paljon. Tosin tuohon tapettiin tummat kaapit sopivat paremmin. Vaikea valinta! Alla olevassa kuvassa näkyy vielä rakentamisen aikaista pölyä, mutta nytkin tilanne saattaa äityä pahaksi!
- Vaikka asiaa ajattelin, rakentamisaikana silti unohtui (tai jotain) tehdä tarkat kuvat väliseinien runkotolppien sijainnista. Helpottaisi raskaiden esineiden ripustamista, jos varmuudella tietäisi, mikä kannatin osuu runkotolppaan ja mikä jää kipsilevyn varaan. Valokuvista on ikävä myöhemmin arvioida mittoja.
- Pohjapiirrosta kannattaa hioa ja taas hioa (ellei arkkitehdi hoida asiaa – tai vaikka hoitaisikin). Ja kysyä muidenkin mielipiteitä, itse saattaa tulla sokeaksi vioille. Meilläkin useita pikkumuutoksia tuli tuohon ensimmäiseen versioon! Esim. kodinhoitohuone muuttui tilavammaksi kääntämällä kaapistot toisinpäin. Terassin lattiapinta-alaa kasvatettiin (tuollaisena pitkänä pötkönä se olisi ollut huomattavasti nykyistä epäkäytännöllisempi). Takka sijoitettiin lopulta pitkän pohdinnan jälkeen keskelle lattiaa erottamaan olo- ja ruokailutila. Eteinen laajeni yhdistämällä tuulikaappi siihen (tuulikaappi on aika turha nykyaikana; toimiakseen sen on oltava ISO). Teknisen tilan paikalle tuli vaatehuone ja talotekniikka siirtyi varastoon. Kunnon varasto meiltä nyt puuttuukin, mutta sellainen tulee toivottavasti pian rakentuvan autokatoksen yhteyteen. Sanomattakin on selvää, että SÄILYTYSTILAA EI VOI KOSKAAN OLLA LIIKAA! Säilytettävää tavaraa sen sijaan voi 😀
- Kaksi suihkua jo kolmen hengen taloudessa ei ole luksusta, vaan käytännöllisyyttä. Samoin kaksi vessaa (joskus se vatsatauti iskee koko perheeseen). Meillä kakkosvessa palvelee kätevästi sekä saunojia että vanhempia. Sen kautta pääsee makuuhuoneesta myös kätevästi keittöön! Ja sen kakkosvessan paikka on kyllä jossain muualla kuin suihkutiloissa – jos vain millään mahdollista. En tahtoisi istua pytyllä edes perheenjäsenten läsnäollessa, vieraista puhumattakaan!
- Keskuspölynimuri on myös mielestäni must, vaikka toisinajattelijoitakin riittää. Ainoa miinus, jonka itse keksin (eikä sekään haittaa minua tippaakaan), on normaalia pidempi letku. Myös keittiöön asennettu rikkaluukku on hyvä ajatus. Murut on kätevä lakaista lopullisesti pois, eikä leikkiä sihvelin kanssa. Nyt saattaisin asentaa sellaisen eteiseenkin! Sen verran hiekkaa kulkeutuu sisälle. Kynnys hakea se letku kodinhoitohuoneen kaapista on yllättävän korkea… EDIT: Imurin pistokkeiden paikka kannattaa miettiä myös tulevan sisustuksen kannalta; meillä olohuoneen pistoke jää lähes sohvan taakse. Aika senttipeliä. Muuten sijoitus on onnistunut. Pistokkeita tuli kolme, vaikka jopa kaksi olisi saattanut oikein tarkalla sijoittelulla riittää. Parempi näin.
- Sisustussuunnittelijan käyttäminen ei ollut mikään selviö, kiitos ideasta kuuluu kollegalleni, jolla oli hyviä kokemuksia. Päädyimme saman ammattilaisen asiakkaiksi, eikä kyllä harmittanut. Voi tuntua, että se on hukkaan heitettyä rahaa, kai ne tapetit itsekin osaa valita? Ehkä osaa, mutta meillekin vain löytyi materiaaleja, joita ei itse ikinä olisi keksinyt/uskaltanut valita, mutta ei kyllä yhtään kaduta, päin vastoin! Esimerkiksi tuo makuuhuoneemme tehostetapetti! Tässäkin kannattaa tietysti vielä miettiä omalla päällä, mekin teimme muutamia muutoksia sisustussuunnittelijan ehdotukseen.
- Laattaliikkeessä taas kannattaa käyttää hyväksi myyjän ammattitaitoa, sen palvelun saa yleensä kaupan päälle 😉 Yhtä hyviä yhdistelmiä ei omin päin satojen laattamallien joukosta keksi.
- Kattokonvektori oli kiva lisä ilmastointiin. Kesähelteillä saa mukavasti viileää ilmaa sisälle. Eikä kone ole läheskään yhtä pahan näköinen kuin pinta-asennettavat ilmalämpöpumppumöhkäleet.
- Epäsuora valaistus ledinauhoilla oli nappivalinta. Se on riittävä valaistus lähes kaikkiin tilanteisiin. Välillä tarvitaan kattospottejakin. Omaa sydäntä lämmittää vielä itse suunniteltu valolista. Se oli sopivan minimalistinen ja edullinekin ratkaisu kaupallisille listoille/ränneille.
Tässä ei varmasti ole kaikki plussat ja miinukset, mutta kirjoitetaan sitten toinen osa, jos mieleen jotain tulee! Ja kysyä kannattaa, jos jokin asia askarruttaa tai kiinnostaa!
Oravakorpi 